sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

projekti vie mukanaan...


aamulla ensimmäiseksi mielessä pyörii tekstit,
päivän mittaan unohdun ajatuksiini,
illalla viimeiseksi mietin tuhatta asiaa
ja
yöllä näen unta...













urakka on osoittautunut mielenkiintoisemmaksi
kuin ymmärsin odottaa,
olen kohdannut ihania ihmisiä
useampia kuin osasin ymmärtää
ja
tekstit ja kuvat ovat temmanneet mielikuvituksen
uskomattomiin sfääreihin.

Se, että kaikki eri tahot ja ihmiset ovat
tehneet tämän unelmani mahdolliseksi
on äärettömän suuri ja arvokas lahja.

Toivon, että osaan vastata odotuksiin
ja pystyn kertomaan kuvin tarinaa,
joka saa katsojienkin mielikuvituksen
täyteen lentoon...

1 kommentti:

  1. Hei Johanna!
    Onko pappilasta ollut joskus silta Pappilansaarelle? Olikohan jäänne Lars Stenbeckin runoilun ajoilta ja Pappilansaaren majalle pääsy helppoa? Voitaisiin tehdä vieläkin niitä "kaarisiltoja"?
    t. Sinikka R

    VastaaPoista